Puolarmetsässä käytiin taas testaamassa möllikisoja, kun kenttä on niin meidän lähellä. Keli oli hieno, joten koiramääräkin heti normaalia suurempi. Maksi-kilpailevien luokassa 22!
Laidasta laitaan taas mennään. Odotin helteen väsyttämää koiraa, mutta sainkin hepulikoiran. Tällä kertaa Vappu hyppäsi heti tokan esteen väärältä puolelta ja varmaan mun joku reaktio sai sen aivokurkiaisen naksahtamaan. Välittömästi Vappu veti muutaman hepulirundin ja hommahan oli siinä. Hyvää vauhtia päästiin kyllä loppurata ja ainoastaan viimeisen renkaan se ALITTI. Siis hidasti renkaan eteen sekunnin sadasosaksi ja pujahti alitse. Toisaalta se oli musta kumirengas (sellainen oikean renkaan näköinen), eli ehkä Vappu koki sen liian epäilyttäväksi. Tokalla kerralla meni nätisti läpi kolhimatta selkäänsä.
Mutta radasta muuten; oli helpompi kuin ekassa osakilpailussa, mutta pari tiukkaa kohtaa kuitenkin. Kepit fantastisen hyvin ja kontaktit mun tietääkseni ok. Siellä oli yksi todella paha paikka, jossa puomin molemmin puolin oli putken suut. Hypyn jäkeen kaarretaan putkeen ja siitä takaisin samalle hypylle, jonka jälkeen pitäisikin tähdätä keskelle siihen puomille. Tässä monet koirat painelivat uudestaan putkeen ja luulin meille käyvän samalla tavalla, varsinkin kun Vappu viimeksi vierasti puomia. Pitäisi kyllä luottaa koiraan enemmän. Sain sen ohjattua vastakkaisella kädellä puomille! Jo pelkästään tuon vuoksi olen todella iloinen meidän suorituksesta. Sehän kuunteli mua!
Ja olihan Vapulla taas todella kivaa. Päivä oli kuuma ja pidin sillä ennen starttia märkää froteemanttelia päällä, mikä näköjään auttoi ainakin vauhdissa. Ja tasku oli täynnä sisäfilettä, ehkä silläkin oli osuutensa. ;-P
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti