Vuosisadan hepulit!

Juuri niin. Hullunrohkea kisakauden avaus Vantaan Ojangossa 28.8. tuotti agilityradalta hyllyn, kun Vappu kiersi ensimmäisen esteen ja veti sellaiset hepulit, että oksat pois! Kurkku kipeänä karjuin ja huusin, lopuksi seisoin vain kädet lanteilla ja odotin rouvan rauhoittuvan. Ne hepulikierrokset tuntuivat loputtomilta (ja sitä ne varmasti olivatkin).
Tuomari Ritva Herrala suositteli meitä kuitenkin suorittamaan radan, jotta Vappu tietäisi kuka käskee. Itse olisin ollut valmis pistämään koiran autoon odottamaan seuraavaa talvea. Tai vaikka kesää.

Rata oli todella vaikea 1-luokan radaksi, hylly siitä olisi tullut joka tapauksessa. Vappu sai kuitenkin purettua paineita ja toimi yllättävän hyvin tiukoissa ohjauksissa. Putkeen meni väärästä päästä enkä oikeastaan kehtaa edes tunnustaa, mutta puomin alastulokontaktit menivät reippaasti yli... Alma kyllä antaa sapiskaa, kun mentiin kisaamaan vaikka kontaktit eivät todellakaan ole kunnossa. :/

Hyppyrata meni onneksi huomattavasti paremmin. Harmillisesti kepeiltä tuli ensin kielto ja sitten mokailtiin niillä jotain muutakin, joten lopputulos oli 10 virhepistettä ja aikaylitys -> 13,02. Mä olen ihan tyytyväinen tulokseen ja siihen, että riemu on taas palannut. Mutta miksi se menee näin laidasta laitaan?? Olisi kerrankin vauhdikas olematta noin hillitön.

Oli muuten todella hyvin järjestetyt HSKH:n kisat! Hyppyrata oli rakennettu erikseen ja odotusaika starttien välillä todella pieni. Yleensä joutuu odottelemaan ihan tuskaisen kauan suoritusten välillä, mutta nyt saa HSKH kyllä täydet pisteet aikataulutuksesta. Meiltä meni matkoineen koko hommaan alle 4 tuntia! Ja se on koiraharrastuksessa kuulkaas todella vähän. :)

Kesätauko on päättynyt!

Käytiin eilen muutaman kuukauden agility-tauon jälkeen kokeilemassa miltä rata taas tuntuu. Ja hyvältähän se tuntui kaikilla koirilla!

Alma rakensi kahden putken väliin neliöön neljä hyppyestettä, joita suoritettiin erilaisilla kuvioilla. Uskomattoman hienosti ja nopeasti Vappu radat suoritti, eikä edes yrittänyt karata putkeen tiukoissa mutkissa. Kesätauko on tehnyt hyvää myös kuuntelemisen kannalta, eli mentiin mihin minä ohjasin.
Lopuksi kokeiltiin hieman tasapainoilua huterahkon muurin päällä. Onneksi Vappu ei pelkää tuollaisia tilanteita, tosin kropan hallintaa pitää vielä harjoittaa.

Onneksi tuolla Kalasatamassa on enää yksi treenikerta. Suorastaan vihaan ajaa sinne ruuhkassa, ja jälleen kerran onnistuin navigaattorista huolimatta eksymään kotiin päin tultaessa... Naisautoilijat, hmm. Lokakuussa jatketaan sitten taas Purinalla sunnuntaivuoroja! Jee!

Roturace 2010

Ylivoimaisesti hauskin laji on löytynyt! Olimme Vapun kanssa mukana GR:n joukkueessa Roturace-tapahtumassa, mikä on rotujen välinen leikkimielinen pikajuoksukisa Hyvinkään Vinttikoiraradalla.

Voi jestas että koirilla oli hauskaa! Meidän joukkueelle ratajuoksukerta oli ensimmäinen, joten emme kokeilleet vieheen perässä juoksemista vaan juoksimme itse edeltä ja koirat tulivat perässä. Emme myöskään päässeet etukäteen harjoittelemaan radalle, joten homman uutuuteen nähden koirat juoksivat todella hyvin.

Joukkueessa on aina neljä koiraa, joista jokainen juoksee vuorotellen 80 metrin pikakiihdytyksen ja joukkueen lopullisiin aikoihin lasketaan kaksi keskimmäistä mukaan (paras ja huonoin aika jää pois, järjetön sääntö). Tässä lajissa se voittaminen ei todellakaan ole pääasia.

Mukana oli myös toinen kultsujoukkue, varsinaiset ratajuoksukonkarit eli Katja ja Ansku koirineen. Vappu oli meidän joukkueen nopein ja kolmanneksi nopein kultsu ajalla 8,67 s. Itse uskon salaa, että täydessä kisakunnossaan Vappu olisi päässyt hätyyttelemään Oivan ja Onnin aikoja… Nyt päällä oli antibioottikuuri ja ensimmäisen kerran jännitys, joten ensi vuonna otetaan poikien kanssa revanssia. ;-)

Golden Ringin joukkueen sijoitus 29./40. ja joukkueessa meidän lisäksi mukana Tanja ja Daisy sekä Sanna Tinkan ja Sissin kanssa.

Kuvat: Katja Kuusela

Tokon joukkue-SM 24.7.

Yli vuoden tauko kisaamisessa tuotti tulosta! Rohkeasti lähdettiin Golden Ringin joukkueessa tokon SM-kisoihin, vaikka mitään tietoa ei ollut nykyisestä paikalla makuun tasosta. Meillä on siis ollut kokeissa se ongelma, että Vappu ei pysy paikalla makuussa sitä kahta minuuttia ja liike menee aina nollille. Treeneissä ei tietenkään mitään ongelmaa, joten en ole keksinyt muuta ratkaisua kuin pitää kisataukoa. Ja nyt isoissa kisoissa paikalla makuu täysi 10!

Muuten linja oli sm-tasoon sopivan tiukka ja meillähän se tiesi suuria vaikeuksia seuraamisessa. Vaikka juuri se päivä ei ollut helteinen, oli Vapun seuraaminen laiskaa jolkottelua. Liikkeet suoritettiin kolmessa eri kehässä ja merkkasin pisteet nyt kehien mukaan.
Mä olen kyllä todella tyytyväinen tulokseen, eli 146,7 pistettä ja ALO2.

Meillähän oli hiukan kovan onnen joukkue, kun yhdellä alkoi juoksut, toiselle tuli hot spot ja EVL-koiraa meillä ei ollut sitten ollenkaan. Joukkueen lopullinen sijoitus oli kuitenkin 37./45. eli ihan kohtuullisesti edustettiin vajaalla miehityksellä. J Olisi ollut aika häpeä jos kultaisillanoutajilla ei olisi ollut joukkuetta kisoissa mukana. Muuten oli aika mustavalkopainotteista koiraa siellä kisaamassa, palkintosijoilla varsinkin.

Olin muuten kotona luvannut koiraharrastusvapaan loman, mutta niin sitä taas ajettiin toista sataa kilsaa Imatralle vähän kisaamaan. ;-)

Kokonaispisteet suoritusjärjestyksessä:
Lähestyminen 10
Paikallamakuu 10
Seuraaminen taluttimessa 5

Liikkeestä maahanmeno 6

Luoksetulo 8
Seuraaminen taluttimetta 5

Liikkeestä seisomaan jääminen 8
Estehyppy 9
Yhteistyö 7, 9 ja 10.

Ilme on mairea kuin mikä! Tuomarin mukaan Vappu suoritti paikallamakuun esimerkillisesti.

Meidän mahtava joukkue vasemmalta: Tuija ja Essi (Weljesten Finite Au ALO2 159,33 pist.), minä ja Vappu (Vuokkosen Lovely Daisy ALO2 146,7 pist.), Beata ja Demi (Creamline Electra VOI0 165 pist.) sekä Krisse ja Aune (Windalas Backstreet Girl AVO2 146,5 pist.).

Kuvat Minna Outinen.