
Kesälomat on lomailtu ja äitiysloma vasta aluillaan. Vappu on viettänyt kesällä niin paljon aikaa mökillä, että siitä on tullut ihan mettäläinen. Melkein vuosi ollaan oltu tauolla kaikesta treenaamisesta, mutta nyt ollaan taas kehissä. Aloitettiin koiralle kivoimmasta lajista, eli agilitystä. Kahdet treenit on takana eikä tuo paljoa muistuttelua onneksi tarvinut.
Ensimmäisellä kerralla uusi kouluttaja pisti suoraan tekemään pitkää rataa ilman kontakteja. Kepeillä oli suurimpia ongelmia, kun Vappu meinasi jättää aina ne pari viimeistä väliin. Niitä siis pitänee taas hinkata. Itse huomasin olevani aivan rapakunnossa, sen verran hengästytti tunnin jälkeen. Huoh.
Eilen oli toiset treenit ja johan oli aivan eri meininki. Yhden hepulikohtauksen jälkeen pystyin toteamaan, että lajin viihdearvo on edelleen korkealla. ;-) Vappu oli nopea, ketterä ja KUUNTELEVAINEN. Se ei ole mikään oikea sana, mutta koira oikeasti seurasi mihin sitä ohjasin, vaikka vauhtia olikin paljon. Täytyy olla supertyytyväinen. Tällä kertaa kepitkin menivät hyvin, mutta A:n alastulo on edelleen hurja... Nyt kostautuu kun sitä ei alusta pitäen harjoiteltu kunnolla.
Todella ihanaa vaan treenata omaksi ja koiran iloksi ilman kisapaineita. Jos kaikki menee hyvin jatkossakin, niin voisihan sitä harkita kilpailulisenssin ottamista ensi vuodelle. Tai sitten vain tyydytään epiksiin, ei sekään olisi hullumpi vaihtoehto kun Vappukin täyttää jo 7 vuotta keväällä.


